Muumilaakso

Muumilaakso on Jansson-jumalien temmellyskenttä jossain Siperian ja Maarianhaminan välillä. Tarkka sijainti ja muoto riippuvat aihetta käsittelevän historiateoksen painotuksista. Muumilaakson ainoa rajanaapuri on Naantali. Muumilaakson tarkkaa sijaintia ei ole pystytty määrittelemään, sillä muumilaaksolainen sivilisaatio on suhteellisen välinpitämätön historian ja maantiedon kaltaisia tieteitä kohtaan, vaikka laaksossa harjoitetaankin mm. teknisiä tieteitä ja biologiaa, kuten kasvioppia. Esimerkiksi Geoffrey Monmouthilaisen kronikassa Muumit ja suuri tuhotulva Muumilaaksoa kuvataan muun muassa seuraavasti: ”Joka paikka kuhisee outoja kasveja ja olioita, jotka kilpailevat siitä, kuka edustaa parhaiten ylijumala Toven eskapistisia pyrkimyksiä.” Samassa kronikassa mainitaan myös, että Muumilaakson alue vakautui sitä mukaa, kun Tove selvisi sotatraumoistaan. Lehtimetsä muuttui ajan kuluessa tuntemattomista syistä kuusimetsäksi, ja toiseksi viimeinen klassisista historiateoksista kuvaa Suomenlahden saaristoa. Tärkeää työtä alueen kronikoinnissa on tehnyt japanilainen tv-ryhmä, joka on onnistunut tallentamaan laaksosta ainutlaatuisia värikuvia ja lyhytfilmejä.

Kaikki.

Yleisen ulkopuolisen käsityksen mukaan Muumilaakso on tosi yksinäisten vuorten ja meren rajaama maa-alue, joka on eristetty ulkomaailmasta yhtä tiukasti kuin asukkaiden arvomaailmakin. Meri-ilmasto ja Yksinäisten vuorten läheisyys eivät vaikuta alueen ilmastoon mitenkään. Toisaalta meren ja vuorten läheisyys eivät myöskään vaikuta alueen elinkeinoihinkaan mitenkään, joten on epäilty, vaikuttaako laaksossa mikään yhtään mitenkään. Ilmeisesti ei, sillä laaksossa voi pohjoisesta sijainnistaan huolimatta kasvattaa niin lihansyöjäkasveja, jättiläiskurpitsoja, viidakkoa kuin jykevää kuusimetsääkin. Muumilaakson historiasta tiedetään melko vähän, ja useimmat tiedot ovat epäluotettavia. Keskiajalla merirosvot kätkivät laaksoon paljon aarteitaan. Muumilaaksossa on ollut asutusta tiettävästi ainakin 1700-luvulta, sillä keskellä laaksoa sijaitsee tuohon aikaan rakenettu kartano.

Parhaiten tunnetaan erilaiset laakson rikasta biosfääriä ja koko olemassaoloa uhanneet katastrofit. Muumilaakso säästyi täpärästi pyrstötähden maahantulolta vuonna 1946. Muumilaakso oli lähellä upota vedenpaisumukseen vuonna 1954. Asukkaiden tavaroita ajautui jopa kymmenien kilometrien päähän. Myös poikkeuksellisen ankara talvi 1957–1958 oli lähellä vahingoittaa Muumilaaksoa. Muumilaaksoon päätettiin rakentaa loistorakennuksia ja pilvenpiirtäjiä vuonna 1985, mutta Mörkö säikäytti työnsä aloittelevat rakennusmiehet. Vuonna 1989 Muumilaakson pelättiin tuhoutuvan punaisen täysikuun takia, joskaan uhan realistisuudesta ei ole pitäviä todisteita. Itse muumilaaksolainen Noita on yrittänyt luoda ikuisen auringonpimennyksen laakson ylle, mutta tulokset ovat olleet korkeintaan välttäviä. Muumilaakson eläimistö on kirjavaa. Laaksossa asuu toiseksi eniten puhuvia eläimiä Suomen Turun jälkeen. Erilaiset virtahevon sukulaislajit, kuten muumit ja hemulit, ovat päälajeina ja vievät valtaosan elintilasta. Laaksoa asuttivat aiemmin myös silkkiapinat, muurahaisleijonat ja muut eksoottiset lajit, mutta valtalajien ennakkoluulot ovat tappaneet ne sukupuuttoon. Mikäli vierailija on liian normaali (ei esimerkiksi ratsasta pantterilla, on yli 30 cm mutta alle 2 m pitkä, käyttää vaatteita, ei saavu lentävällä lautasella), asukkaat keksivät äkkiä keinot hankkiutua tunkeilijasta eroon.

Alueen pääuskonnot ovat hyväuskoisuus ja taikauskoisuus. Sakramentteja ovat sokea luottamus kaikkiin laaksolaisiin ja muihinkin ja ovien pitäminen auki läpi yön. Vähemmistöuskontoja ovat mm.ateismi ja pakanuus, joihin kuuluvat Muumilaaksosta vain Mörkö ja Haisuli.

Toisin kuin sijainnin perusteella voisi luulla, Muumilaakson pääelinkeinot eivät ole kalastus ja kaivostoiminta vaan lonkanveto ja satunnainen muumilimonaadin valmistus (tuotannon vähäisyys on syy siihen, miksei sitä koskaan ole myyty puolentoista litran pullossa). Kalastaminen on vaikeaa kovan merenkäynnin takia, ja se täytyy tehdä laakson läpi virtaavassa purossa. Alueen tärkein teknologinen saavutus on öljylamppu, jota muumilaaksolaiset väittävät omaksi keksinnökseen. Laaksossa tehdään myös empiirisiä tutkimuksia esim. ilmailualalla. Yksinäisillä vuorilla harjoitetaan lisäksi jonkin verran noituutta ja astrologiaa, joista kumpikaan ei ole ikinä tuonut alas laaksoon mitään hyvää.

Japanilaisten kuvattua Muumilaakson temmelyksiä laaksoon on erittäin vaikeasti löydettävänäkin suuntautunut japanilaista turismia, jota ei kuitenkaan ole hyödynnetty taloudellisesti. Japsituristit tulevat kaukaa mm. shoppailemaan laaksossa käyttökelvottomalla taskurahalla Taikurin hatun riekaleita ja Nipsun ametisteja. Ainoa syy, miksei Muumilaakso ole Jumalan luoman eläintarhan näköinen, johtuu evoluutiosta. Kaikille Muumilaakson roduille on yleistä se, että niiden esi-isät ovat karvan peitossa. Evoluutio tapahtuu siihen saakka, kunnes yksilö on karvaton. Valitettavasti eräät yksilöt ovat jääneet evoluutiosta jälkeen joko pahansuopuudestaan tai geenivirheestä. Valitettavasti harvinaisimpia eliölajeja oli hävinnyt Suuren loikkauksen jäljiltä. Rotujen piirteitä löytyy vielä nykyäänkin Halinallemaasta, Neuvostoliitosta ja Pingulantiasta. Poliisimestarin virallisen kannan mukaan laaksossa ei ole esiintynyt rasismia sitten feodalisten aikojen.

[SirDonut]

Veri nais guide to maks peini video geim, I giv it faiv staars (not the tzar, the monarch of Russian Empire). ★★★★★