Trine sarjan uusimmassa osassa pelisarja palaa juurilleen 3D:eestä 2D:eehen. Paluu tuntuisi olevan onnistunut sillä gameplay toimii, grafiikat ovat hyvin kauniit ja Ari Pulkkisin säveltämä soundtracki on taas kerran mahtava! Välillä pelatessa jäin vaan ihailemaan pelimaailmaa ja kuuntelemaan pelin musiikkia.

Pelin tarina alkaa siitä kun sankarit kutsutaan "astral academyn" toimesta etsimään koulusta karannut prinssi jonka painajaiset ovat heränneet eloon terrorisoimaan metsän asukkeja. Tarina vaikuttaa ihan asialliselta "trine tarinalta". kauheasti siitä ei kyllä jäänyt mieleen johtuen ehkä siitä että pelasin peliä niin harvakseltaan 3 kuukauden ajan.

Jos joku ei ole aiemmin tutustunut Trine sarjaan niin pelihän on käytännössä tasohypplyn ja puzzle pelin sekoitus jossa sinun täytyy käyttää yhteistyötä eri hahmojen välillä edetäksesi. Parhaiten Trine toimii pelattuna kolmen kaverin kanssa coop, joko paikallisesti tai netin välityksellä. Pelin puzzlet ovat mukavan vaihtelevia ja niihin löytyy yleensä monta eri ratkaisua. Puzzlet eivät ole kauhean haastavia mutta välillä sitä kyllä tullut johonki kohtaan jäätyä jumiin useammaksikin minuutiksi. Toisin kuin vanhemmissa Trineissä, tässä uusimmassa osassa hahmoille avautuu uusia skillejä sitä mukaan kun etenet tarinassa eteenpäin ja pelistä kerättävillä "expoilla" voi avata lisäskillejä itsestään aukeavien kylkeen. Tämä tyyli on ihan ok, sillä joitain puzzleja ei voi oikein ratkaista jos tiettyä skilliä ei ole ja sitten taas toisaalta alkupään kentät voisivat käydä liian helpoiksi jos jonkun skillin olisi jo aukaissut.

Muutama huonokin puoli pelistä löytyy. Prinssin "painajaisia" vastaan taisteleminen ei ole mitään kovin mielenkiintoista hommaa tuntuen välillä hieman jopa pakkopullalta. Toisaalta taas vihollis bossit ovat hyvin onnistuneet. Ne ovat vaihtelevia ja niiden päihittämiseen on aina joku uniikki tapansa. Sitten ei niinkään gameplayhin vaikuttava seikka ole, mutta pelimaailmasta löytyy aarteita ja erillaisia tarvikkeita jotka eivät tallentuneet minun käyttäjälleni koska pelasin kaverin kanssa joka oli hosti. Tämä on vähän ikävää sillä noilla edellä mainittuja tarvikkeita tarvitsee jotta pystyy ratkaisemaan päävalikossa olevan puzzlen jonka ratkaistuaan pääsisi ilmeisesti DLC- kenttään. Ja kyllä kuulit oikein. Päävalikossa on puzzle ja salainen ovi ;).

En itsekkään ole mikään tasohyppely- tai puzzlepelejen suurkuluttaja, mutta trine on kyllä oikein viihdyttävä genren peli. Varsinkin jos sinulta löytyy yksi tai kaksi kaveria joiden kanssa pelata peli läpi niin hauskuudelle ei löydy loppua!

As finnish person i need to say that finland has do awesome job when was the door invented backwards in my shoe water didint bring me home in car there was 2 cats wich had 3 legs and no eye ball was rolling in street there wasnt any kind of projection during world war 3 when was keyboard invented, yep! not in that sewer alligator is licking my toes.

huono peli

Loistava Trine peli, paluu ensimmäisten osien pelattavuuteen ja tyyliin. Sopivasti haastetta kentissä (kertaakaan ei tarvinnut vihjeiden tuloon asti pähkäillä) ja loppari tietenkin Trinen tyylille sopivasti jo hieman vaikeakin. Kaverin kanssa samalta koneelta tai verkon yli pelatessa vieläkin hauskempaa.

Very beautiful game with great atmosphere. Multiplayer mode is very fun to play! 5/5

Loistava

Sopivan mittainen peli. On tämä varmaan hyvä yksinpelinäkin, mutta moninpelinä tämä loistaa. Yhteistyötä vaativia monipelejä ei ole tarpeeksi ja tämä on sieltä kärkipäästä.

Amazing atmosphere and smooth gameplay. Best of co-op.

Overall, Trine 4 is a fantastic, beautiful and extremely enjoyable game to play.
Originality may not have been high up on the list of priorities by the time this fourth outing rolled around but everything, from the sumptuous visuals to the audio, everything is tip top. For people who have played previous Trine titles, this one may be the best one yet. It’s a remarkably solid side scrolling title and what seems to be a welcome change from the ill-fated Trine 3. I didn’t honestly think Trine 4 would enrapture me as much as it has, particularly when tackling the multiplayer.
If you’ve played and enjoyed and title in the Trine franchise before, you’re very likely to love this one, so grab a few friends and enjoy.

Trine 4 goes back to using a 2.5D presentation, but various elements got changed up.
For one thing the physics system isn't like in the first 2 games, as the devs have utilized some elements from the 3rd game such as Amadeus being able to create boxes with the press of a key (you can still create it using mouse) as well as Zoya's rope mechanics from Trine 3, to name a few.

Furthermore, puzzles can be solved utilizing all 3 characters and are not reliant solely on Amadeus. This I feel is one of the better improvements in this game. I cannot remember many puzzles from the first 2 games at least that needed me to rely on the other two to solve, but this time even with Amadeus being needed to move objects around, Zoya and/or Pontius will be needed to clear certain puzzle or platforming sections.

The combat in the game is similar to the first 2, while Pontius is the go to fellow here, Amadeus has been given better combat options allowing him to slam objects onto enemies as well. I played with Easy combat difficulty but there can be some tricky parts in normal encounters.

The game also has around 5 or so bosses and they incorporate some puzzle-y elements as well though they weren't too frustrating, relying on the player to remember patterns in order to defeat them.

The Music and Visuals are on point as well in this game; ever since Trine 2, Frozenbyte have been creating lovely looking worlds to explore in the series (the dozens of amateur screenshots I took are one testament to that) and this game is no exception, moreso if you are able to downsample or apply alternative AA to the game.
The game's music is calm and relaxing, which contemplates the puzzle solving to not make you stress out much on them. I know it's not much to say, but if you liked the music from the earlier games, you're bound to like them here.

The game has as many stages as the first game (around 18 or so) interestingly enough, and can still be played co-op of course, allowing up to 4 players being able to switch to any of the 3 heroes.

All in all this is a solid and worthy entry in the Trine series. I personally like Trine 3, but understand the criticisms the game suffers from, so if that game disappointed you, I think Trine 4 will win you back.